Geeniteknologian kehitykselle ei näy loppua

Geeniteknologian käyttäminen herättää monenlaisia mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Suomessa mielipiteet vaikuttavat olevan enimmäkseen kielteisiä, esimerkiksi lihatuotteiden pakkauksista voi löytää logoja, jotka kertovat, ettei tuotteen valmistuksessa ole käytetty geenimuunneltuja organismeja. Geeniteknologia on kuitenkin mennyt hurjasti eteenpäin, ja oikein käytettynä tarjoaa mahdollisuuden tuottaa entistä terveellisempää ruokaa entistä useammalle.

Geenimuokkausta on harjoitettu jo pitkään

Geeninmuokkaus on tavallisempaa kuin uskommekaan. Sitä on harjoitettu jo kauan ennen kuin ihmisillä oli hajuakaan, mikä geeni on tai miten eläinten tai kasvien piirteet määräytyvät. Se ei kuitenkaan tarkoita, että geenimuokkaus olisi aina ollut hyödyksi. Geeninmuokkauksen tulosta ovat niin mopsit kuin monet hedelmälajikkeetkin. Ennen tietoa geeniteknologiasta biologit yksinkertaisesti risteyttivät eri lajikkeita keskenään, etsivät uuden kasvun joukosta parhaat yksilöt ja jalostivat niitä edelleen.

1900-luvulla geeninmuokkaus harppasi eteenpäin

Puolassa syntynyt, myöhemmin Ranskassa vaikuttanut Marie Curie oli varmasti haltioissaan, kun hän löysi yhdessä miehensä Pierren kanssa radioaktiivisuuden. Vähemmän haltioissaan hän oli 1930-luvulla, kun kävi ilmi, että radioaktiivisuus on erittäin haitallista kudoksille. Hän kuoli lopulta anemiaan vuonna 1934.

Nykyään radioaktiivisuus tunnetaan muun muassa ydinvoiman ja -pommien sekä palovaroittimien yhteydessä, mutta kenties vähemmän tunnettua on, että se oli aikanaan myös varsin käyttökelpoinen geeninmuokkaustyökalu. Tutkijat huomasivat, että radioaktiivisuus aiheuttaa soluissa mutaatioita, ja mutaatiot ovat varsin toivottuja kasvien ja eläinten jalostuksen yhteydessä. Osa mutaatioista ei tuota havaittavaa vaikutusta; osa taas on haitallisia; ja pieni, mutta tärkeä osa voikin tuottaa selvää hyötyä.

2000-luvulla geeninmuokkauksesta tuli systemaattista

2000-luvun alussa geeninmuokkaukseen saatiin kaksi uutta työkalua. Ensin löydettiin ZFN eli sinkkisorminukleaasitekniikka, jossa voidaan spesifisesti katkaista jokin pätkä DNA:ta, jonka jälkeen voidaan tehdä halutut muokkaukset. Myöhemmin löydettiin TALEN, joka muistuttaa ZFN:ää, mutta perustuu ns. TALE-proteiineihin, joita Xanthomonas-bakteeri erittää.

CRISPR mullisti geenitekniikan

ZFN ja TALEN olivat ehdottomasti valtava askel eteenpäin, mutta ne olivat varsin kalliita ja monimutkaisia käyttää. Geeniteknologian kehitys odotti uutta läpimurtoa, ja se oli CRISPR. Menetelmä on edeltäjiinsä verrattuna ylivoimainen: edullinen, yksinkertainen, sovellettavissa lähes missä vain ja luotettava.

CRISPR-tekniikka, kuten moni muukin asia, löytyi vahingossa perusluonnontieteiden tutkimuksen yhteydessä. Se on nimittäin bakteerien keino puolustautua viruksia vastaan. Kun bakteeri havaitsee viruksen, se saksii vieraan DNA:n palasiksi, jolloin virus ei kykene kaappaamaan solua. Tämän lisäksi CRISPR-systeemi tekee ”muistiinpanon” tunkeilijasta, jotta se osaa puolustautua jatkossakin vihamielistä DNA-molekyyliä vastaan.

CRISPR – mahdollisuuksien ja uhkien tekniikka

CRISPR-tekniikan soveltaminen on kehittynyt hämmästyttävää tahtia. Kun tutkimuslaboratoriot ympäri maailman ovat kuulleet tekniikasta, ne ovat keksineet toinen toistaan mielettömämpiä sovelluskohteita. Kuten Wiredin artikkeli kertoo, keskustelu tekniikan soveltamisesta alkoi toden teolla, kun kiinalaiset tutkijat sovelsivat menetelmää ihmisen sikiön muokkaamiseen. Osa tutkijoista onkin sitä mieltä, että nyt pitäisi pitää hengähdystauko ja miettiä asian eettistä näkökulmaa.

Mikäli mielenkiinto geenitekniikkaan heräsi, voi alaa opiskella yliopistossa myös Suomessa. Opiskelu ei ole halpaa, mutta näppärä palvelu Freedomrahoitus.fi mahdollistaa kilpailukykyisen rahoituksen saamisen opintoihin. Geenitekniikassa piilee valtavia ansaitsemismahdollisuuksia tulevaisuudessa, joten sijoitus opiskeluun voi olla äärimmäisen kannattavaa. Hurjimmissa arvioissa CRISPR-menetelmällä pystytään nujertamaan muun muassa malaria ja syöpä. Toisaalta jotkut tutkijat varoittavat, että menetelmällä saadaan aikaiseksi peruuttamattomia katastrofeja.

Reply